Nyt täytyy kyllä myöntää, että meni Pyhän Paten päivä täysin ohi. Kaikkialla näkyi valmistavia toimenpiteitä jo paria viikkoa ennen H-hetkeä: apilanlehtikoristeita ja vihreitä nauhoja baarien seinillä sekä kauppojen ikkunoissa, vihreällä mömmöllä kuorrutettuja pikkuleipiä, yms. Sitten mokoma juhlapyhä läjähtää sunnuntaille, baarit ovat auki kahdeksaan, ja homma on paketissa. Pelipaikoille ennen auringonlaskua (valomerkkiä) ehtineet kertoivat, että jostain sai kuulemma vihreäksi värjättyä kaljaa ja Guinness oli muuten vaan tarjouksessa.
Paljon melua tyhjästä? Tai ehkä en itse vaan osannut viettää juhlaa kunnolla. Sama juttu voi olla ulkomaalaisella turistilla, joka tulee Helsinkiin katsomaan Juhannusta ja näkee aution kaupungin. Lienevätköhän kaikki Patrickin juhlijat painuneet Irlantiin tai jonnekin muualle, missä ruoho on vihreämpää?
Viime tiistaina Minneapolisissa pääsin täysin sattumalta keskelle irkkutunnelmaa. Erään ostoskeskuksen aulassa oli käynnissä lasten tanssiesitys, jossa laitettiin jalalla koreasti riverdance-henkisen musiikin tahtiin. Jälleen pääsette nauttimaan kännykkäkamerani laadukkaasta videosta, ja tällä kertaa eritoten valikoivan mikrofonin tuottamasta audioraidasta (soi siellä kenkien kopinan takana oikeasti ihan taustanauhakin). Toisaalta, taivaan kiitos, ettei videosta erotu, kuinka paljon laastia pienten tyttöjen naamaan oli lääpitty...
No comments:
Post a Comment