Piti

Tänä viikonloppuna piti tehdä kaikenlaista. Piti. Oli pitkään harkittuja suunnitelmia ja impulsiivisia ideoita, jotka yksi toisensa jälkeen jäivät toteutumatta.

Perjantai-iltana piti käydä Suomi-mafian kanssa katsastamassa Houghtonin keskustassa oleva saluuna. Mesta on kuulemma paikallisten asukkaiden suosiossa, joten siellä olisi varmasti tarjoutunut mahdollisuus nähdä todella rehellistä meininkiä. Suurin osa porukasta päätti kuitenkin lähteä katsomaan uusimman Die Hard -elokuvan, joten en minäkään sitten saluunaan mennyt. Tyydyin sen sijaan töllöttämään Anaheim - Detroit -lätkää, juomaan olutta ja pelaamaan pingistä ilman mailoja ja verkkoa (jotkut kutsuvat tätä beerpongiksi).

Perjantaina huomasin eräältä ilmoitustaululta julisteen, jossa mainostettiin pilkkiretkeä lauantaille. Tämän viikon lauantai oli kuulemma jokin erikoispäivä, jolloin kalastukseen ei olisi tarvittu lupia. Retken nimelliseen 20 dollarin hintaan olisi saanut kuljetuksen järvelle, lumikenkävuokran ja muonituksen. Ainoastaan välineet olisi pitänyt jostain hankkia. Harmi homma sinänsä, ettei retkelle ollut ketään muuta ilmoittautujaa, ja se oli päätetty perua. Olisi ollut todella kiinnostavaa käydä niin sanotusti merta edempänä kalassa.

Lauantaina piti käydä seuraamassa koulun liikuntakeskuksen pihalla järjestettävää baja buggy -kisaa. Kisan ideana on ajaa opiskelijoiden rakentamilla buggyilla, eli käytännössä kartingauton ja mönkijän risteytyksillä motocross-radan kaltaista lumesta tehtyä latua pitkin. Winter Baja -kisaan oli ilmoittautunut 50 autoa paristakymmenestä eri yliopistosta, joten meininki olisi saattanut olla näkemisen arvoista. Sain myös ystävällisen kutsun tapahtumaan seisomaan formulatiimimme rekryständille. Esitin, että minulla oli krapula, joten ei tarvinnut lähteä. Ei oikeasti edes ollut. Muuten vaan väsytti edellisillan pingiksen jäljiltä...

Lauantaiksi oli suunniteltu myös laskettelupäivää. Ainakaan minä en lähtenyt rinteeseen, sillä oikea polveni on vihoitellut viime päivät ankarasti. Luultavasti lumpion sisäreunalla tuntuva juulastelu johtuu nimenomaan toistuvasta laskettelusta, sillä vastaavaa oireilua en ole havainnut aikana, jolloin en käynyt säännöllisesti laskettelemassa. Koko viikonlopun olenkin yrittänyt pitää pakkolepoa, mikä on ainakin siinä mielessä toiminut, ettei tilanne ole edennyt pahemmaksi. Vähän kyllä pistää harmittamaan, sillä eilen ja tänään on ollut kaksi kevään upeinta päivää sään puolesta.

Sunnuntaiksi ei ollut erityisemmin suunnitelmia. Mt. Ripleyn hanget olisivat olleet mainio vaihtoehto ja koulujuttuja olisi tietysti pitänyt tehdä. Nämäkin suunnitelmat ovat menneet raikkaasti uusiksi, sillä tänään näyttää olevan joku Hockey Day in America, eli NHL-lätkää on tullut telkkarista aamupäivästä saakka. Kohta päivä huipentuu Detroitin ja Minnesotan peliin. Ihan hyvää ajanvietettä polven parantelun ohella.