Sunnuntaina oli Superbowl, joka ei sinänsä ole mikään maan tapa, sillä tapahtumaa seurataan ympäri maailman. Kyseessä oli siis Beyoncen ja Destiny's Childin yhdistetty musiikki- ja tanssiesitys, jota edelsi ja seurasi jostain kumman syystä tuntitolkulla mainoksia ja lyhyitä pätkiä amerikkalaisen jalkapallon finaaliottelusta. Eiku...
Tunnelmaa kohotti tv-kuvan alalaitaan sopivasti kesken väliaikanumeron ilmestynyt lake effect snow warning. Itse peli näytti puoliaikaan mennessä jo selvältä ja heti tauon jälkeen syntynyt historiallisen pitkä touchdown vaikutti jo ratkaisevalta niitiltä. Niin vain loppua kohti piste-ero vielä kaventui tiukimmillaan kahteen pisteeseen, ja pelistä tuli varsin jännä. Kisakatsomon puitteetkin olivat kunnossa, sillä iltaa isännöinyt saksalaisvahvistus kämppäkavereineen huolehti, ettei kisakatsomoelämys jäänyt bratwurstien ja hampurilaisten puuttumisen takia vajaaksi.
Superbowliin kuuluu paljon muutakin kuin se siannahkan heittely ja isojen miesten törmäily. Aina pelin tauottua ruutuun pyörähti nimittäin mainoksia, joiden hinta oli joidenkin arvioiden mukaan noin kahdeksan miljoonaa dollaria minuutilta. Niiden voisi siis luulla olevan hyviä. Olihan siellä nauruhermoja raastaviakin pätkiä joukossa, mutta myös toinen äärilaita oli edustettuna.
Tv-mainokset yleensäkin ovat täällä aikamoista ihmisen harkintakyvyn aliarvioimista. Tv-shop-tyyliset eikä-siinä-vielä-kaikki-mainokset ovat tuikitavallisia. On myös yleisesti hyväksyttyä puhua mainoksissa ihan mitä huvittaa: ainakin kaksi isokokoisten pickup-truckien valmistajaa mainostaa omaa tekelettään luokkansa parhaalla maantiekulutuksella. Hondan mainoksessa "tavalliset ihmiset" ovat koeajamassa uudella Accordilla ja kehuskelevat kameralle, että "tämä on paljon parempi kuin minun Sonata". Lääkemainoksessa kerrotaan asiantuntevasti, kuinka kilpailijan tuote ei itse asiassa hoida kuumetta ollenkaan. Sen sijaan meidän rohdoilla olisit jo terve. Mustapäävoiteen ennen- ja jälkeen-kuvat ovat melkein vertailukelpoiset, paitsi että ennen-kuvat ovat jonkun paparazzin salaa ottamia ja jälkitilaa kuvaavassa videossa Naya Rivera on meikattu mainoskuvausta varten ja hänen on käsketty hymyillä.
Joistain alueellisista tv-mainoksista ei kannata edes puhua samassa lauseessa laadun kanssa, sillä itse tekisin parempia jopa powerpointilla. Vai tulikohan luvattua liikoja? Aika vaikeaa sitä kaksikymmentä vuotta vanhan VHS-nauhan kuvanlaatua on jäljitellä...
No comments:
Post a Comment